Kansainvälisyyttä ja kenttätyötä

Tätä kirjoittaessa olen Narvassa. Nyt on keskiviikko, tulimme lauantaina, ja olemme seuraavaan lauantaihin saakka. Joka aamu opinnot alkavat kello 9:30 ja ne ovat kestäneet päivittäin vähän yli ilta kymmennen. Viikko-ohjelmassa loppumisajaksi on tosin merkitty päivittäin 21:30, mutta ei se pidä. Eikä haittaakaan.

Meitä on luokaltani 12 opiskelijaa kymmenestä eri kanssallisuudesta. Lisäksi täällä vastaavanlaiset ryhmät University of Latvija’sta Riiasta sekä Turun yliopistosta, joten kokonaisopiskelijamäärä on 44 ja kansallisuuksia on 14. Muut opiskelijaryhmät ovat poikkitieteellisempiä – me olemme ainoat maisema-arkkitehtuurin opiskelijat ryhmässä, muut ovat maantieteilijöitä, kaupunkitieteilijöitä, sosiaalitieteilijöitä jne.

Teemme 5 opintopisteen kokonaisuutta ”Urban City Studies” ja meillä on konkreettinen tehtävä kehittää Narvan kaupunkia. Kurssi on Nordplus-ohjelman alainen. Kaupunginarkkitehti Ivan Sergejev on mukana kiinteästi; huikea jäbä. Huomenillalla esittelemme työmme tulokset kaupunginvaltuustolle ja perjantaina on vuorossa kaupunkilaisille tehtävä esittely. Muutamat meistä pääsivät antamaan eilen lausunnot mm. Der Spiegel’ille.

Kaiken kaikkiaan kenttätehtäviä ja kansainvälisyyttä on paljon. Teemme Soomaan alueelle (tai katso soomaa.com, jossa on matkailullista tietoa) selvitystä yhdessä University of Edinburghin kanssa, josta oli käymässä 14 opiskelijan ryhmä vajaan viikon verran. Opintomatkan aikana ryhmämme kansallisuuksien määrä oli 19. Lisäksi selvitämme ja dokumentoimme Vooremäen maisemaa. Tämän kuun aikana osa meistä lähtee Valko-Venäjälle, Lake Osveyalle tekemään projektia. Ja marraskuun lopulla proffamme Simon Bell vie koko luokan kotitilalleen Latviaan työviikonlopulle.

Eli paljon on kaikkea. Minusta tämä järjestelmä, jossa tehdään ”oikeita töitä” oikeissa paikoissa on todella hyvä ja motivoiva. Paljon se vaatii, mutta paljon se myös antaa.

Tutustuminen Aserin "kylään" matkalla Tallinnasta Narvaan. Kylän arkkitehtuuri edustaa tyypillistä neuvosto-stalinistista arkkitehtuuria.
Tutustuminen Aserin ”kylään” matkalla Tallinnasta Narvaan. Kylän arkkitehtuuri edustaa tyypillistä neuvosto-stalinistista arkkitehtuuria.
Rapistunut lasten keinu Aserissa.
Rapistunut lasten keinu Aserissa.
Raunioita Aserin betonitehtaalla meren rannassa
Raunioita Aserin betonitehtaalla meren rannassa
Sillamäen promenaadin remontti alkaa olemaan valmis. Aluuesta tulee ihan näyttävä, mutta työnjälki ja materiaalivalinnat ovat paikoin heikkoa, mm. reunuskivinä kävelyteillä käytetty autoteiille tarkoitettuja bulkkilaatuja. Neuvostostalinistiset julkisivut tarvitsisvat remonttia ja ja alue palveluita kivijalkoihin.
Sillamäen promenaadin remontti alkaa olemaan valmis. Aluuesta tulee ihan näyttävä, mutta työnjälki ja materiaalivalinnat ovat paikoin heikkoa, mm. reunuskivinä kävelyteillä käytetty autoteiille tarkoitettuja bulkkilaatuja. Neuvostostalinistiset julkisivut tarvitsisvat remonttia ja alue palveluita kivijalkoihin.
Sillamäen keskustaa kunnostetaan. Vanhoista rakennuksista löytyy paljon kerrostumia menneestä.
Sillamäen keskustaa kunnostetaan. Vanhoista rakennuksista löytyy paljon kerrostumia menneestä.
Tiimimme lounastauolla ravintola Salvadoressa. Vasemmalta Edgars Zemmers (LV), Panu Kekäle, Mafalda Lopes (PT), Yoona Cho (KR), Laine Rozina (LV) ja Siiri Pyykkönen.
Tiimimme lounastauolla ravintola Salvadoressa. Vasemmalta Edgars Zemmers (LV), Panu Kekäle, Mafalda Lopes (PT), Yoona Cho (KR), Laine Rozina (LV) ja Siiri Pyykkönen.

Vaihtoon!

Opiskelujen käynnistyttyä kunnolla ja ison kuvan selkeytyessä hieman, minulle tuli selväksi, että aion hyödyntää koulun tarjoamat kansainvälistymismahdollisuudet mahdollisimman tarkkaan.

Lyhytkursseja ei Lepaalla HAMK’issa ole ollut tarjolla kuin yksi, ”Course Creativity in Holland” (siitä myöhemmin),  jonka sain käytyä ja suoritettua ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Lisäksi mietinnän alle tulivat Erasmus+ -tarjonta 3-12 kuukauden periodille – joko opiskelija- tai harjoitteluvaihtona, yhdessä tai useammassa periodissa – ja mahdolliset Nordplus:n Pohjoismainen tarjonta.

Vaihto- ja harjoittelumahdollisuudet EU:n ulkopuolelle tippuivat vaihtoehdoista hyvinkin pian, koska ne eivät taloudellisesti tulleet kyseeseen. Vaihtoaika kun pitäisi kuitenkin selvitä opintotuella – minun tapauksessani työttömyysturvan perusosalla – ja pienellä vaihto-ohjelman ”stipendillä”.

Kaiken hapailun ja etsimisen jälkeen, johon ei juuri supportia koulun (ja nyt en siis puhu Lepaasta yksikkönä) taholta tullut, ennemminkin toisin päin (mm. ehdotus puolankielisestä koulutusohjelmasta, jonka kuvaus nyt vaan oli satuttu kirjoittamaan englanniksi; tuosta kv-vaihdon hakuprosessistakin ja asioista ennen lähtöä toiste) valinnaksi osui Eesti Maaülikooli (EMÜ) Tartosta.  Koulu ja paikka, joka oli alun perin listani viimeinen, tai jopa ehdoton ”nou-nou”.

Tällä iällä, kun alla on jo yksi puolentoista vuoden työelämän ulkomaankomennus ja nimenomaan Viroon (Tallinna), kohteiden valinnassa eivät painaneet niinkään helppous, yleinen halu päästä ulkomaille, vaan se, että löytää jostain sellaista opetusta, mitä omasta koulusta ja sen tarjonnasta ei saa. Minua kiinnosti alunperin lisätty todellisuus ja 3D-mallinnus ja näiden hyödyntäminen maisemasuunnittelussa. Mutta kun tähän ei sitten suoraan löytynyt tarjontaa – paitsi tuolta puolalaisesta koulusta, enkä halunnut lähteä minnekään sellaiseen kohteeseen, jossa ilmansaasteet pakottaisivat minut talven kylminä hetkinä pysymään sisällä (Budapest), ja kun Tartossa oli ja on herra nimeltä Simon Bell, niin kaiken tämän yhteenvetona kohteeksi määräytyi Tartto.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luovaa ajattelua pyörätelineissä. Samalla se on tilataidetta, nopeuhidaste, liikenne-este ja tekstin voi myydä mainoksena; näen jo sieluni silmin Kuopion Snellmanninpuiston laidalla ”Malja” tai ”Camillo”. Tai sitä voi käyttää opasteena, vaikka ”kauppatori” tai ”hervanta”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Erikoista, ja ei ehkä parasta mahdollista A-luokkaa olevaa tuentaa. Kovin yleistä kuitenkin Tartossa, tosin on täällä parempaakin.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑